Ratsastusterapia

Ratsastusterapia on ratsastusterapeutin ja koulutetun hevosen yhdessä toteuttamaa kokonaisvaltaista kuntoutusta. Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Se vaatii koulutetulta terapeutilta herkkyyttä ja ammattitaitoa havainnoida ja ohjata ihmisen sekä hevosen välistä vuorovaikutusta siten, että terapia auttaa kuntoutujaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ratsastusterapian tavoitteena ei ole ratsastustaitojen opettelu, vaan hevosen avulla opitaan oman kehon, mielen ja käyttäytymisen hallintaa ja terapia on aina tavoitteellista, kuntouttavaa toimintaa. Ratsastuterapia nivoutuu asiakkaan kokonaiskuntoutukseen.

Ratsastusterapiassa vaikuttavia tekijöitä

Hevonen on yhteistyöhaluinen ja sosiaalinen olento, johon on helppo ottaa kontakti. Toimiminen hevosen kanssa on palkitseva kokemus, joka motivoi jatkamaan yhteistyötä. Hevosen kävellessä siitä välittyy ratsastajaan minuutin aikana noin 100 moniulotteista, symmetristä ja rytmistä liikeimpulssia, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin ihmisen kävelyssä. Kun hevoseen ja sen liikkeisiin yhdistetään lämpö, joka on noin 1,5 astetta ihmisen ruumiinlämpöä korkeampi, saadaan aikaan vaikutus, jota on mahdoton jäljitellä mekaanisesti. Hevosen liike vaikuttaa ihmiseen tunto-, tasapaino- ja liikeaistijärjestelmien kautta. Nämä aistimukset parantavat tietoisuutta omasta kehostamme, jolloin liikkeiden suunnittelu ja taitavuus paranevat. Ratsastusterapia talliympäristöineen mahdollistaa lisäksi hyvin monipuolisia haju-, kuulo- ja näköaistikokemuksia. Yhä lisääntyvissä määrin ratsastusterapiaa käytetään psyykkisen kuntoutuksen tukena, jolloin korostuu hevosen luontainen herkkyys tunteille ja sen mahdollisuudet tunteiden ja käyttäytymismallien peilinä ja tulkkina.

Ratsastusterapian tavoitteet

Ratsastusterapia kehittää monipuolisesti kaikkia motoriikan osa-alueita. Kestävyys kehittyy etenkin maastossa liikuttaessa ja käsien käyttö tallityöskentelyssä sekä hevosta hoitaessa. Ratsastusistunta on hyvä alkuasento harjoittaa pään ja vartalon hallintaa sekä tasapainoa. Samalla kun liikkuva hevonen vaatii ratsastajalta aktiivista reagointia, sen liikkeet mobilisoivat etenkin lonkkia, lantiota ja selkärankaa. Hevosen tasaisen rytmikäs käynti vaikuttaa lihasjäntevyyteen edullisesti vähentämällä spastisuutta ja saman aikaisesti kohottamalla vartalon jäntevyyttä. Ratsastusterapialla voidaan vaikuttaa edullisesti myös hengitykseen ja puheen tuottamiseen hevosen rytmikkäiden liikkeiden tahdittaessa ja tehostaessa hengitystä. Hevosen kanssa työskentely maasta käsin ja ratsain tukee avaruudellisten suhteiden kehittymistä. Hevosen selässä liikuntavammainen, joka ei pysty kävelemään, saa sensomotorisen kokemuksen kävelystä. Ratsastusterapian tavoitteena onkin usein kävelyn harjoittaminen. Ihmisille, joilla on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia, ratsastusterapiassa korostuvat vuorovaikutukselliset tavoitteet. Toiminta hevosen kanssa tarjoaa monipuolisia ja haastavia vuorovaikutustilanteita, jotka kehittävät tunne-elämää sekä rehellistä ja aitoa kommunikaatiokykyä. Ratsastusterapialla on myös kasvatuksellisia tavoitteita mm. itsehillinnän kehittyminen, keskittymiskyvyn parantuminen ja ohjeiden noudattaminen. Hevonen talliympäristöineen antaa toiminnalle selkeät rajat ja tarjoaa kokonaisvaltaista, monipuolista ja konkreettista toimintaa. Pelon voittaminen, onnistumisen elämykset ja luottamus omiin kykyihin vahvistavat omaa minäkuvaa ja itsetuntoa.

(Lähde: http://www.suomenratsastusterapeutit.net/)